 |
| Kansi: Mary Evans |
- Natalia, lääkäri, joka lähtee hyväntekeväisyys matkalle orpokotiin. Matkalla hän kuulee isoisänsä kuolleen.
- Isoisä ja hänen menneisyytensä. Suurin osa kirjasta käsittelee tätä tarinaa.
Välillä oli vaikea löytää näille kahdelle tarinalle yhtymäkohtia, muita kuin isoisä. Ja tuntuukin että tarinat olisivat voineet ehkä toimia myös erillisinä. Tai olisin voinut jättää pois tuon Natalian osuuden.
Luettavuuteen ja näiden kahden tarinan yhdistämiseen vaikutti varmaan myös se, että teksti oli tiiviisti kirjoitettua ja kappaleiden välit pitkiä. Oli vaikeaa löytää luontevaa kohtaa jättää kirja kesken ja jouduinkin yleensä keskeyttämään kesken tarinan, koska silmät eivät vain enää pysyneet auki.
Vaikka teksti olikin tiivistä, niin se oli kuitenkin sujuvaa luettavaa.
Suosikkihahmoni kirjassa oli kuolematon mies, joka tapasi isoisän useamman kerran ja liittyi tarinaan yhdessä kohdassa yllättäenkin. Tästä "yllätyksestä" tykkäsin erityisesti, koska se tuli niin odottamattomasti (no eihän se muuten olisi yllättänytkään :D).
Hmm, sopisiko tämä eksotiikan nälkään (pimeä talvi on tuloillaan) ?
VastaaPoistaEn luokittelisi näitä seutuja eksoottisiksi ja sitä paitsi tässä kahlattiin myös kylmässä hangessa :D Voin kyllä pudottaa tämän sinulle joskus ohi kulkiessa, ihan luettava kirja tämä on vaikka ei eksoottinen olekaan.
VastaaPoistaPimeään talveen sopisi esim. Vanessa Diffenbaughtin Kukkien kieli, siitä on jo pari vuotta kun luin sen mutta kun selasin nuita luettuja kirjoja niin muistin heti että siitä itse tykkäsin kovasti.
Jotain valoisaa päivätasaajan väriä pitää aina kaamoksessa saada luettavakseen :)
VastaaPoista