Kirja kertoo Pohjois-Korealaisen tytön lapsuudesta ja nuoruudesta ja nuoren tytön paosta Kiinaan ja lopulta Etelä-Koreaan asti. Myöhemmin tämä nuori nainen auttaa vielä äitinsä ja veljensä pakenemaan.
Oli semmoinen kirja mitä ei meinannut malttaa laskea kädestään, todella hyvin kirjoitettu. Yksi asia mikä harmittaa, on se että kuvat oli sijoitettu kirjan alkupuolelle. Ja kuvista paljastuu pääseekö äiti pois Pohjois-Koreasta vai ei. Olisi ollut jännempi lukea ja odottaa miten käy. Mutta toisaalta oloni on hieman ristiriitainen. Jos tämä olisi ollut romaani, niin sitä olisi ollut mukava jännittää. Mutta koska tässä jännitys liittyy oikeiden ihmisten elämään, niin tuntuu että ei ole oikein vaatia kirjalta enää lisää jännitystä.
Uskomattominta kirjassa on ehkä se, että tapahtumat eivät sijoitu ajallisesti kovin kauas. On käsittämätöntä, että maailmassa voi vieläkin olle maa, jossa ihmiset elävät eristyksissä muusta maailmasta. He tietävät muusta maailmasta vain sen mitä maan johto tahtoo heidän tietävän (tai uskovan). Lapsesta asti on olemassa vain yksi totuus, koska muusta ei tiedetä. Ja mitään ei saa epäillä ettei joudu vaikeuksiin.
"Jopa leikkikalujamme käytettiin ideologiseen kasvatukseen. Jos rakensin junan palikoista, opettaja sanoi minulle, että voisin ajaa sen Etelä-Koreaan ja pelastaa sikäläiset nälkäänäkevät lapset."
"Opettajamme näyttivät meille piirrettyjä kuvia lapsista, jotka kerjäsivät avojaloin talvella. Minun kävi heitä kauheasti sääliksi. Toivoin kovasti, että olisin voinut pelastaa heidät".
Kaikesta huolimatta luulen kuitenkin että lapsuus oli hänellä melko onnellinen. Ainakin siihen asti, kun hän alkoi tajuta että maailmassa voi olla muutakin.
Pakeneminen onnistui melko helposti (palaaminen ei), paossa oleminen ja pysyminen oli paljon vaikeampaa. Jatkuva pelko oikean henkilöllisyyden paljastumisesta, kiinnijäämisestä, kotimaahan palauttamisesta, perheestä. Tähän liittyy myös kirjan nimi "seitsämän nimen tyttö". Oikea henkilöllisyys ja kotimaa täytyi yrittää pitää salassa.
Eläminen Pohjois-Koreassa ei ole helppoa, mutta kuten kirjasta käy ilmi, niin ei myöskään eläminen sen ulkopuolella ole helppoa. Toivottavasti joskus vielä saadaan kirjalle jatkoa ja kuullaan miten elämä on sujunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti